maanantai 16. maaliskuuta 2015

hyvän valmennussuhteen etsintä.

Lopetettuani yhteistyön Yan Bussetin kanssa marraskuun lopulla, minulla ei ollut mitään ajatusta siitä, mitä seuraavaksi.  Tiesin, ja tiedän millaisen valmennussuhteen haluaisin: demokraattisen, jossa keskustelu ja yhteistyö johtavat tekemistä, mielipiteeni otetaan huomioon, olen itse vastuussa menestymisestäni ja urastani. Kuitenkin on asioita, joissa valmentajan pitäisi toimia kurin ja rajojen luojana,  olla ns. The Boss.

Olen ON/OFF -ihminen. Käytännössä siis överit tai vajarit.  On ilo huomata, etten ole ainoa ON/OFF -ihminen, ruuhka liikuntapaikoilla on mukavasti alkanut helpottamaan alkuvuodesta. Jouluna ensin "ruokaöverit" ja "liikuntavajarit", ja sitten tammikuussa toisinpäin. Nyt on palattu tasapainoon, balanssiin.  Tiedostan myös itse ON/OFF-ongelmani;  12 vuoden juoksemattomuuden jälkeen juoksin ensimmäisenä kuukautena yli 70h, sitten ei taas juostu kunnolla puoleen vuoteen. Ravinnon suhteen on vajarit kokeiltu, ja pilattu kaksi kautta.  Halusin valmentajan, joka ymmärtää balanssin merkityksen sekä harjoittelun, että muiden suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden suhteen.

Onnistujia yhdistää kolme asiaa. He keskittyvät omaan tekemiseen, perusasioihin ja omaavat positiivisen asenteen. Vammaisurheilijana olen oppinut keskittymään omaan tekemiseeni. Harjoittelen, Paralympia -leirejä lukuun ottamatta, vammattomien kanssa. Näin ollen urheilijaa, jonka suorituksiin pystyisin itseäni vertaamaan, ei ole, mikä on tehnyt minusta urheilijan, joka luo oman polkunsa kohti parempaa suoritusta, huippua. Want to come in second, follow me. Lopetettuani edellisen valmennussuhteen, halusin myös palata perusasioihin.

Syksyllä minulla oli myös kovat paineet RIO-paikan suhteen. Tuntui, että koko harjoittelu perustui siihen, että RIO-paikka saataisiin. Jouluna aloin miettimään, olisinko parempi urheilija, jos kyseisen paikan saisin? En. Itse määrittelen urheilijoiden paremmuuden suorituskyvyn mukaan, eikä titteli: "paralympia-tason urheilija"  yksinään tekisi minusta parempaa urheilijaa. Otin uuden tavoitteen ensi kaudeksi. Tavoitteeni on uida 750m, pyöräillä 20km ja juosta 5km -kaikki ennätysaikaan.  Harjoitteluni perustuu suorituskyvyn parantamiseen, ei tittelin saavuttamiseen. Halusin, että valmentajallani on samat tavoitteet.


Aloitin valmentajan hakemisen tammikuussa. Leirille lähtiessäni minulla oli kaksi vaihtoehtoa: australialainen, joka auttoi minua joulu-helmikuun,  ja suomalainen. Molemmat triathlonin ammattilaisia, toinen itse urheilijana, toinen elite-tason valmentajana. Helmikuun lopulla aloitin Darby Thomaksen kanssa. Uskon, että hän pystyy tarjoamaan minulle sen, mitä valmennussuhteelta haluankin. Jari Nordblom jatkaa uinti- ja fysiikkavalmentajanani. 

Aloitan kilpailukauteni Lontoon maailmacupin kilpailusta 30.5., jonka jälkeen teen päätöksen loppukauden kisoista. RIO:on vaadittavien ranking-pisteiden keräys alkaa 1.7. 

Liisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti