Triathlon- urani on vasta alkumetreillä, mutta kestävyysurheilua olen treenannut yli 7 vuotta, tai oikeastaan koko elämäni. Tammikuussa päätin vaihtaa päälajiani uinnista triathloniin. Lajin osa-alueet olivat olleet harjoitusohjelmassani mukana ennen tammikuutakin, mutta pyöräily sijoittui spinning-saliin ja juoksua tuli harrastettua epäsäännöllisen säännöllisesti.
Monet ovat kysyneet, miten pystyin vaihtamaan lajia ja saavuttamaan tuloksiakin näin nopeasti. Vastaus löytyy hyvästä kestävyyskunnostani. Vaikka viimeiset puolivuotta olen tehnyt hurjasti töitä, suurimman työn olen silti tehnyt viimeisen 7 vuoden aikana hankkiessani hyvän kestävyyden. Oikeastaan viimeiset puolivuotta olen vain yrittänyt opetella lajitekniikoita ja totutella työskentelemään pystyasennossa.
Hyvän kestävyyskunnon saavuttaminen vie aikaa. Sen eteen pitää tehdä tuhansia tunteja töitä. Itselläni treenitunteja on kertynyt n.20/vko, viiden vuoden ajan, 50vko vuodesta. Tuloksia syntyy, jos tekee laadukasta työtä päivästä, viikosta, vuodesta toiseen.
Maanantaina palattuani Suomeen kisoista itselleni iski pieni tyhjyys. Tajusin kuinka paljon olin kisoihin panostanut, tietämättäni. Mitä nyt? En ollut asettanut itselleni seuraavaa tavoitetta, pitäisikö minun aloittaa treenikauteni jo nyt, jotta ensi kesänä olisin hyvässä kunnossa, vai ottaisinko kesälle lisää kisoja?
Kestävyysurheilijan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu henkinen vahvuus. On kestettävä korkea treenimäärä fyysisesti, mutta myös henkisesti, vältettävä burn-out:ia. Päätin ottaa tämän viikon rennommin. Sykemittarini jäi lomalle, vaihdoin lenkkireitit uusiin, söin suolapähkinöitä sängyssä ja heräsin aamuisin 30min myöhemmin. Otin rennosti, vaikka treenitunnit pysyivät silti kohtuullisella tasolla, 18h/vko.
Vaikka viikko alkoi hieman sekaisin fiiliksin, treenit ovat alkaneet taas kulkea paremmin. Tai noh, eilen ei kyllä fillarilenkki kulkenut. Samalla lenkillä molemmat renkaat tyhjeni. Ensimmäisestä vielä selvittiin, mutta toiseen ei enää löytynyt sisärengasta vaihdettavaksi, joten viimeiset 3km meni pyörää taluttaen. Onnekseni en ollut kauempana, eikä vettä tullut kovin paljoa. Aamulla juoksu tuntui hieman tahmealta, mutta hyvällä musiikilla siitäkin nautittiin. Itselläni on illalla parit ylioppilasjuhlat. Yritän saada päivän treenit siihen mennessä tehtyä, jotta voin nauttia ruokatarjoilusta kohtuudella. :)
- Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti