Herkistely tarkoittaa kevyttä harjoittelujaksoa juuri ennen kilpailua. Näin herkistely määritellään, mutta käytännössä se on kaikkea muuta. Itselleni herkistely on harjoituskauteni rankimpia viikkoja.
Mitä herkistely on?
Herkistelyn sisältöön ja pituuteen vaikuttavat:
1. kilpailusuorituksen kesto
2. edeltävä treenaaminen
3. yksilöllisyys
4. kilpailun merkitys (pääkisat, harjoituskisat yms.)
Itse aloitan herkistelyn noin 1.5 viikkoa ennen pääkisoja. Herkistelyni sisältää kilpailuvauhtisia vetoja, sekä aerobisia sarjoja. Yleensä käytän 2+1 systeemiä, eli kaksi kovempaa treeniä, yksi kevyt. Toinen kovemmista treeneistä on racepace-treeni eli sisältää kilpailuvauhtisen sarjan. Toinen sen sijaan aerobisen sarjan, joka on yleensä n. 30-40min mittainen, 155-160 sykealueella. Treenitunnit laskevat n.50-60% kovasta treeniviikosta.
Kilpailusuorituksen kestolla on vaikutusta herkistelyyn. Äärisprintterit voivat herkistellä montakin viikkoa, ja treenitunnit ovat erittäin matalalla. Tuntumaa pidetään yllä, mutta rasittavuutta ei enää haeta. Sen sijaan matkurit, joiden suoritus kestää montakin tuntia eivät tiputa treenitunteja niin dramaattisesti.
Kilpailuja edeltävä treenaaminen vaikuttaa myös siihen, kuinka pitkä herkistelyjakso tarvitaan. Esimerkiksi jenkit tunnetaan siitä, että he treenaavat erittäin kovaa harjoituskaudella, mutta herkistelyjaksot ovat lähes pelkästään lepoa. Itselleni tämä ei sovi, vaikka treenaankin suhteellisen paljon treenikaudella. Syynä on se, että keho menee täysin sekaisin. Kehoni on tottunut tekemään kovia suorituksia niin, että paikat ovat hieman, tai vähän enemmänkin, jumissa, joten jos herkistelen "liikaa", en osaa enää kovaa suoritusta tehdä. Liian suuri muutos ei ole hyväksi.
Herkistelyn on opittava. On löydettävä itselle sopivin herkistelytapa. Herkistelyllä voit pahimmassa tapauksessa pilata koko suorituksen, mutta onnistuneella saat itsestäsi kaiken irti. Tietysti jokainen urheilija haluaisi vastineen treenitunneilleen, joten herkistelyjakso on suunniteltava erittäin tarkasti.
Herkistelyssä suurta roolia näyttelee myös kaikki se muu, joka tapahtuu treenien ulkopuolella. Ylimääräistä liikuntaa usein vältetään, ravinto ja lepo optimoidaan.
Itselleni herkistelyjakso on henkisesti erittäin raskasta. Välillä ei kulje, kilpailut lähenevät. Paniikki iskee. Odotukset kasvavat. Alat stressata sitä, että stressaat. Neuvona voin sanoa, että uskokaa siihen, mitä olette treenikaudella tehneet ja kilpailupaikalle saapuminen saa sinut viimeistään liikkeelle.
Huomenna alkaa uinnin SM-kilpailut. Saavuin aamulla Turkuun, kotiin, paikkaan, jossa SM-kilpailut tänä vuonna pidetään. Koti- altaani toimii huomisesta alkaen kilpailualtaana. Itse en ole kilpailuihin herkistellyt, koska kauden pääkisat nämä eivät ole. Herkistelen ainoastaan kauden pääkisoihin/pääkisaan. Muihin kilpailuihin kevennän 1-4 päivää, jolloin lasken sekä tehoja että tunteja alemmas. Herkistely syö treeniviikkoja, joten harvat herkistelevät useasti kauden aikana.
Esimerkkinä hyvästä herkistelijästä voisin sanoa huippu-uimarin, MM-pronssimitalistin Matti Mattssonin. Treenikaudella tulokset eivät ole huippuluokkaa, mutta arvokisoissa aina onnistunut! Se on huippu-urheilijan tunnusmerkki. Matti osaa ajoittaa kuntohuippunsa tärkeisiin kisoihin. Hän ei herkistele kauden aikana useasti, ainostaan pääkisoihin. Hän luottaa omaan treenaamiseensa eikä välitä muiden odotuksista.
- Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti